HENKILÖT
Lisäilen tänne hahmoja sitä mukaan, kun he esiintyvät tai olen varma siitä, että kyseinen
hahmo tulee mukaan sarjakuvaan.
Riikin on tarinan päähenkilö. Erikoisesti, heti hänen syntymänsä jälkeen ShiroFighter hyökkää, tarkoituksenaan
tuskin kuitenkaan tappaa koko perhettä. Riikin veli Seiruc päättää harhauttaa petoa ja lähtee perheensä luota kunnon
hyvästejä jättämättä. Myöhemmin, erinäisten tapahtumien jälkeen hänen isänsä katoaan, jonka seurauksena Fana
(Riikinin äiti) masentuu. Sitten yllättäen Fanakin kuolee juotuaan saastunutta/myrkytettyä vettä. Tämän jälkeen
Riikin on todella hukassa ja erinäisten tapahtumien jälkeen hän lähtee etsimään veljiään Seirucia ja Tenfoldya.
Tarinan edetessä hänen ja muiden koirien päämäärä muodostuu aina vain selvemmäksi: ShiroFighterin tuhoaminen
ja rauhan palauttaminen pohjoiseen.
Seiruc on Riikinin isoveli.
Hän on päättäväinen, mutta myös hieman kateellinen luonne. Kun Riikin on aivan pentu
Seiruc lähtee omille teilleen. Seiruc saa kuulla vanhempiensa kohtalosta vasta, kun Riikin ja hän tapaavat
pitkän ajan jälkeen.
Astro on Riikinin, Seirucin ja Tenfoldyn isä, sekä Fanan rakastava puoliso. Astro on
viisas uros, joka kuuntelee mielellään muiden mielipiteitä. Hän on ylpeä ja periksiantamaton luonne.
Hänen selässään ja vasemmassa poskessaan on syvät arvet, jotka ovat tulleet jo hänen nuoruusvuosinaan. Kasvojen oikealla puolella
on neljä pitkää arpea.
Hän eli Seirucin ja Fanan kanssa milloin missäkin
pohjoisen kolkassa, kunnes ihmiset ottivat heidät kiinni ja veivät koiratarhaan. Sielläkään he eivät vietä aikaansa kauaa
vaan karkaavat.
Fana on Astron puoliso, Riikinin, Seirucin ja Tenfoldyn äiti.
Fana on äiti, joka hermostuu, jos lapset ovat teillä tietymättömillä ja rakastaa heitä paljon. Tenfoldyn
lähdettyä kotoa, Fanan ystävä, Moonlight on aina joskus kertonut ystävälleen, mitä Tenfoldylle kuuluu, jos on tämän nähnyt.
Moonlight on Fanan lapsuudentoveri ja käy silloin tällöin tervehtimässä vanhaa
ystäväänsä. Heidän suhteensa on lämmin ja pelkästään ystävyyspohjainen. Silloin, kun Riikinin
vanhin veli, Tenfoldy, oli vielä vanhempiensa luona, Moonlightia kutsuttiin usein Moony-sedäksi.
:) Fana toivookin, että Riikin alkaisi käyttää tätä nimeä ystävästään. Riikin on kuitenkin aluksi epäluuloinen Moonlightia
kohtaan, ehkä siitä syystä, että Moonlight on susi eikä koira.
Nämä koirat eivät ole esiintyneet vasta kuin aivan tarinan alussa, eivätkä he välttämättä sen suurempaa roolia saakaan.
Fanan ja Astron vanhin poika, Riikinin ja Seirucin isoveli:
Tenfoldy.
Tenfoldy lähti vanhempiensa luota kauan ennen kuin Riikin syntyi. Seirucilla ja hänellä on
lämpimät välit ja hän tulee hyvin toimeen myös Riikinin kanssa. Tenfoldy on vakaa luonne, eikä suutu
lähes koskaan, mutta kun pinna lopulta napsahtaa poikki, urosta on vaikea saada leppymään.
Tenfoldy on tarinan keskeisiä henkilöitä ja myös uusimpia
keksimiäni hahmoja tähän tarinaan.
Salaperäinen suden Riikin tapasi lammella. Isoa profiilikuvaa tai tarkempia tietoja ei ole vielä saatavilla.
Niiru on nuori ja hiukan itserakas dobermanni.
Nuori uros on herkkä kritiikille häntä itseään kohtaan ja on suuttuessaan melko
pitkävihainen. Niiru oli ensimmäinen jäsen Riikinin laumassa. Hän on samalla Riikinille hyvä ystävä ja loistava matkakumppani pitkälle
matkalle, koska pitää puhumisesta. Niiru on sellainen, joka tulee toimeen niiden kanssa, joiden kanssa haluaa tulla toimeen.
Dain on jykevämielinen naaras, joka ei turhia hienostele. Hän ei pidä itseään yhtään uroksia huonompana, vaikka
fyysiset voimat eivät aina yltäisikään näiden tasolle. Hän on tietyissä asioissa hyvin itsepäinen, eikä
luovuta helposti. Dainissa on voimaa kuin pienessä kylässä ja hän onkin hyvä taistelemaan.
Dain lähti perheensä luota nuorena ja varttui yksin sellaiseksi kuin on, rehelliseksi
ja vahvaksi (fyysisesti ja henkisesti). Naaras on tavannut elämänsä aikana niin paljon koiria ja susia ja oppinut,
mikä elämässä on tärkeää ja minkä voi jättää omaan arvoonsa.
Hän tulee myös olemaan yksi Riikinin lähimmistä ystävistä.
Limin, pieni koira, joka pystyy uskomattomiin tekoihin halutessaan.
Sekarotuinen koira on kokenut elämässään kovia, mutta niistä
selviäminen oli Liminille helpompaa kuin muille. Hän on valoisa luonne, mutta
myös suunnattoman pelokas ja Limin onkin vaikea saada taisteluun mukaan. Riikin saa
hänet kuitenkin ymmärtämään kuinka tärkeää on osata taistella maailmassa, jossa heikot jäävät helposti jalkoihin.
Liminillä oli joskus omistaja, mutta kun tällä ei ollut enää varaa pitää koiraansa, hän jätti tämän eläinkotiin.
Oranssi ystävämme karkasi pian uudesta kodistaan.
Huivi, joka Liminillä on päässään on hänen entisen isäntänsä laittama.
Huiviin kätkeytyy myös salaisuus, jota koira ei koskaan suostu kertomaan vapaaehtoisesti.
Huivin alla on arpi, jonka Limin sai rytäkässä, jossa hänen muu perheensä kuoli.
Slitz on kultainennoutaja, kuten veljensä
Nidikin.
Hän ja hänen veljensähän olivat joskus kotikoiria, mutta mies, joka omisti heidät, löi koiriaan - niinpä kaksikko
karkasi. Voisi luulla, että Slitz on menneisyytensä takia varovainen ja melko
vihainenkin luonne, mutta niin ei ole. Tämä puoli meni ehkä ennemmin Nidille. Slitz itse on
iloinen ja harkitsevainen persoona. Hänen mottonsa onkin, ettei koskaan saa antaa periksi.
Ennen Riikinin laumaan liittymistä Slitz ei ollut ollut missään tekemisissä veljensä kanssa, mutta
heidän taas tavatessaan Slitz oli tapaamisesta todella iloinen, toisin kuin Nidi.
Blood on kai-ken. Tämän uroksen menneisyys on erittäin monivaiheinen.
Eli pentuna onnellisen, mutta lyhyen pentuajan äitinsä Laran kanssa. Lyhyen siksi että Lara kuoli kivivyöryn alle.
Blood jäi yksin, minkä takia pennun oli pakko oppia itse selviämään elämästä. Kerran Bloodin ollessa kävelyllä poliisikoirien
alueen lähettyvillä, Jahore (silloinen poliisikoira) kävi hänen kimppuunsa luullen Bloodia typeräksi tunkeilevaksi rakkikoiraksi. Kaksikon
jälleennäkeminen Riikinin laumassa ei siis ollut kovin lämmin.
Nidi on
Slitzin veli. Hän on varovaisempi ja epäluuloisempi kuin veljensä.
Luultavasti heidän menneisyytensä takia (väkivaltaisen omistajan). Toisin kuin veljensä
Nidi on jopa vähän omituinen. Nidin erottaa Slitzistä myös siitä, että Nidillä on punainen kaulapanta ja
täysin kultaisennoutajan värinen turkki. Viettäessään aikaa Riikinin laumassa muiden koirien kanssa, Nidistä
tulee luottavaisempi muita kohtaan. Erotessaan Slitzistä Nidi ei ollut hyvissä väleissä veljensä kanssa, mutta Riikinin
laumassa hän ymmärtää vihansa turhuuden ja antaa Slitzille anteeksi. Veljien vihanpito johtui heidän mielipiteidensä erilaisuudesta. Onhan
Nidi paljon pessimistisempi kuin Slitz.
Jahore on koira, joka ei taatusti sääli ketään heikompaansa.
Husky ei ole järin ystävällinen, mutta metsästys- ja taistelutaitoja kyllä löytyy. Jahore on
myös melkoisen itserakas ja pitää useimmiten itseään muita parempana.
Niin kuin Bloodin esittelystä voi lukea, Jahore kävi poliisikoira-aikanaan Bloodin kimppuun.
Uroksella myös arvet vasemmassa kyljessään. Kukaan ei tiedä, mikä on arpien oikea alkuperä.
Vaikka Jahore on rodultaan siperianhusky, hän oli ikään kuin "testikäytössä" poliisikoiraksi.
Kainta on yksi kolmesta
Kenran sisaruksesta. Yksikään kolmosista ei ole
helppo pala taistelussa ja voi vain kuvitella kuinka vaikeaa Riikininkin oli saada heidät mukaansa.
Kaintan, kuten sisarustensakin, lapsuus ei ollut kovin tavallinen.
Heidän vanhempansa olivat kuolleet varhaisessa vaiheessa ja susi opetti Kaintan ja tämän
veljen taistelemaan. Jurii, ainoa tyttö, ei saanut sukupuolensa vuoksi opetusta. Kainta on myös
kolmosista vanhin, ymmärtäväisin ja rauhallisin. Hänen mielenrauhaansa ei saa helposti järkkymään,
eniten hän pelkää läheistensä kuolemaa. Hän suojelee Raintaa, koska tämä on hieman heikompi
kuin muut. Kainta toimii kolmikon järjen äänenä.
Rainta on Kaintan ja Juriin veli ja siten yksi kenralaisista. Nämä kaksi veljestä ovat kuitenkin
aivan erilaiset. Rainta on hyvin hätäinen taistellessaan ja olisi mieluummin kokonaan taistelematta,
jos se vain on mahdollista. Hän sai opetusta sudelta kuten veljensä. Rainta on usein hiljainen, mutta on
oikeastaan hyvä puhuja ja riidanratkoja.
Jurii on kolmas ja viimeinen kenralainen. Kolmosista hän on myös ainoa tyttö.
Silloin kun veljensä opettelivat suden avustuksella taistelemaan, Jurii päätti myös opetella taistelemaan omin avuin.
Hänen luonteensa on hyvin itsepäinen ja hän ei antanut periksi, kun veljet olivat aluksi parempia taistelemaan.
Loppujen lopuksi hänestä kehkeytyi kolmikon paras taistelija. Vaikka Kaintakin
on hyvä ja harkitseva, Juriilla on voimaa ja taktiikkaa enemmän. Naaraasta ei aina edes erota, että hän
todella on naaras, koska Dainin tavoin hän ei pahemmin välitä sukupuolten välisistä eroista.
Jos nyt joku uroskoira/susi sattuu jotain asiasta vihjaisemaan, saarnasta ei ole tulla loppua. Periksiantamattomuus
kuvaa Juriita todella hyvin. Tavattuaan Dainin Jurii saa tästä hyvän ystävän, luultavasti kaksikon samanhenkisyyden vuoksi.
Katerugi on erittäin vahva ja Riikin saa todella taistella yrittäessään
saada tämän laumaansa. Koiran paras ystävä petti tämän aikoja sitten, tästä kertoo vasemman silmän
arpi. Katerugi haluaisi edelleen kostaa arven "ystävälleen". Katerugin luonne pehmenee, kun hän saa olla muiden koirien
seurassa alituisen yksinolon sijaan.
Chairo on nuori englanninsetteri, jolta puuttuu toinen korva.
Korvan menetys voisi kuvastaa sitä, että Chairo on ollut kova tappelemaan, mutta
niin ei ole. Setteri on ystävällinen kaikkia kohtaan ja on muutenkin hyvin reilu. Chairolla on veli, Hagiru,
joka itse asiassa repi uroksen toisen korvan irti.
Kun veljekset kohtaavat Riikinin laumassa on jälleennäkeminen kauhea! He käyvät
heti toistensa kimppuun, mutta myöhemmin asia sovitaan ja veljekset ovat taas väleissä. Dramaattisia kohtaamisia ei siis isosta laumasta
puutu.
SHIROFIGHTER & HÄNEN SEURAAJANSA
ShiroFighter on tarinan pääpahis, jota voidaan kutsua myös Valkoiseksi soturiksi. Kissahirviö asustaa seuraajineen
Valkoisella vuorella, joka on kauttaaltaan jään ja lumen peitossa. Kukaan ei tiedä varmasti, miten hirviö on syntynyt, mutta sen
kerrotaan olleen joskus aivan tavallinen kissa, joka joutui kosketuksiin mystisen kristallin kanssa. Kristalli sain sen suurenemaan
ja kasvattamaan siivet selkään. ShiroFighteria on yritetty tappaa monta kertaa, mutta kuten arvata voi tehtävä on niin vaikea, että
ihmiset yrittävät nykyään vain tulla sen olemassaolon kanssa toimeen. Jos ei mene liian lähelle, selviää kyllä hengissä. ShiroFighter
on hyvin vihamielinen kaikkia, varsinkin koiraeläimiä kohtaan ja koirat luulevat sen johtuvan kaunasta heitä kohtaan. ShiroFighter
ei pysty vetämään etujalkojensa kynsiä sisään, joten pitkät tappovälineet ovat koko ajan esillä. Osuessaan kohteeseensa kynnet erittävät
nopeastitappavaa myrkkyä. ShiroFighter haluaa pitää asuinpaikkaansa kauhun vallassa, eikä halua kenenkään, edes ihmisten, kyseinalaistavan
valtaansa.

Varjot ovat ShiroFighterin uskollisia alamaisia. Ne tottelevat pedon jokaista käskyä, vaikkakin on syytä
epäillä, että Varjoilla on myös siihen jokin muu syy kuin vain nöyrä uskollisuus. Varjojen "johtajalla" on siniset silmät,
mikä erottaa hänet muista Varjoista. "Johtaja" siksi, koska oikeastaan hän vain käskyttää Varjoja ShiroFighterin
ohjeiden/käskyjen mukaan. Muilla Varjoilla on punaiset silmät. Varjot on luotu koirista, jotka
ovat eksyneet liian lähelle ShiroFighteria ja tämä on päättänyt kaapata heidät valtaansa. Usein koirat
kyllä päätyvät ShiroFighterin tappolistalle, mutta jotkin saattavat jatkaa elämäänsä mykkinä Varjoina. Koska
Varjot eivät pysty puhumaan, ne käyttävät jonkinlaista telepatiaa. Varjojen oikea ulkomuoto, se miltä he näyttivät
ennen kuin Valkoinen soturi vangitsi heidät, on sidottu kristalliin, jota ShiroFighter säilyttää jossain vuorensa kätköissä.
Jos kristalli särkyy, Varjot palautuvat entiselleen. On sanottu, että vielä joskus saapuu pelastaja, joka vapauttaa heidät kaikki.